Vuosi varttihintoja – mitä jäi käteen? Hintaohjaus säästää, varttitarkkuus tuo vain muutaman euron lisää

Pörssisähkön hinta on määräytynyt 1.10.2025 lähtien vartin eli 15 minuutin jaksoissa. Suurimmillaan hinta vaihteli Suomessa yhden tunnin sisällä 30,8 senttiä kilowattitunnilta: 3.2.2026 kello 6–7 vartit maksoivat 17,8; 25,0; 40,0 ja 48,6 senttiä. Keskimäärin saman tunnin vartit erosivat kuitenkin vain 1,6 senttiä, ja yli puolessa tunneista ero jäi alle sentin.

Hintaohjaus kannatti. Kun nelihenkisen perheen käyttövesi lämmitettiin päivän halvimpina aikoina kello 22 käynnistyvän yöajastimen sijaan, säästö oli pörssihinnalla laskettuna mittaamillamme 21 eurooppalaisella hinta-alueella 38–316 euroa vuodessa eli 19–73 % käyttöveden sähkön pörssihinnasta (Suomessa 88 € eli 43 %, Saksassa 315 € eli 63 %, lokakuusta 2025 syyskuuhun 2026). Suomessa säästö on arvonlisäveroineen noin 110 euroa eli noin 18 % käyttöveden koko sähkölaskusta, kun siirto, verot ja marginaali lasketaan mukaan. Varttitarkkuus toi tähän vain vähän lisää säästöä: halvimpien varttien valinta halvimpien kokonaisten tuntien sijaan oli arvoltaan 2–13 euroa vuodessa eli 1–6 % (Suomessa ja Saksassa 6 €). Vuosi vaikutti paljon enemmän kuin aikajako: viimeisenä tuntihintojen vuonna sama ohjaus säästi 8–248 euroa.

Kerromme, mikä muuttui, milloin varttitarkkuudesta on hyötyä, miten tämä vuosi erosi edellisestä ja paljonko pörssiohjaus oikeasti säästää. Kaikki luvut on laskettu pörssisähkön toteutuneista varttihinnoista koko vuoden ajalta, edellisen vuoden osalta tuntihinnoista. Laskentatapa on kuvattu lopussa.

Mikä muuttui 1.10.2025?

Pörssisähkön hinta määräytyy vuorokausimarkkinalla, jolla seuraavan päivän sähkön tukkuhinta sovitaan joka iltapäivä. Se siirtyi 24 hinnasta päivässä 96 hintaan. Ensimmäinen varttihuutokauppa käytiin 30.9.2025 toimituspäivälle 1.10.2025 kaikilla Euroopan hinta-alueilla samanaikaisesti (APG).

Muuten markkina toimii kuten ennenkin. Seuraavan päivän hinnat julkaistaan yhä noin kello 14 Suomen aikaa, ja ne ovat pelkkä tukkuhinta ilman arvonlisäveroa, siirtomaksua ja myyjän marginaalia. Muuttunut on vain aikajako: saman tunnin neljällä vartilla voi nyt olla neljä eri hintaa.

Onko tuntihinnalla vielä merkitystä?

Tuntihinta on nyt neljän varttihinnan keskiarvo. Suurimman osan ajasta keskiarvo on lähellä todellista hintaa, koska yöllä ja keskipäivällä hinnat muuttuvat hitaasti. Aamulla ja illalla, kun kulutus, aurinkosähkön tuotanto ja rajasiirrot muuttuvat nopeasti, saman tunnin vartit voivat poiketa toisistaan paljonkin.

Kuinka paljon hinta vaihtelee tunnin sisällä?

Mittaamillamme 21 alueella hinta vaihteli yhden tunnin sisällä enimmillään 15–67 senttiä kilowattitunnilta alueesta riippuen. Suurimmat heilahdukset nähtiin Baltiassa 7.10.2025. Keskimäärin saman tunnin vartit erosivat kuitenkin vain 0,6–3,0 senttiä, ja 30–85 prosentissa tunneista ero jäi alle sentin. Eniten hinta vaihtelee Baltian maissa, vähiten Norjassa.

Alue	Suurin vaihtelu tunnin sisällä	Vaihtelu tunnin sisällä keskimäärin	Alle sentin ero (% tunneista)	Halvin vartti muualla kuin halvimmassa tunnissa
FI	30,8 snt	1,6 snt	57 %	46 %
SE1	15,4 snt	1,1 snt	67 %	51 %
SE2	16,3 snt	1,1 snt	66 %	52 %
SE3	23,8 snt	1,5 snt	55 %	53 %
SE4	36,4 snt	1,9 snt	50 %	52 %
NO1	15,3 snt	0,8 snt	76 %	39 %
NO2	19,4 snt	0,9 snt	72 %	41 %
NO3	16,7 snt	0,9 snt	72 %	44 %
NO4	17,0 snt	0,7 snt	80 %	38 %
NO5	15,2 snt	0,6 snt	85 %	34 %
DK1	48,3 snt	2,1 snt	43 %	55 %
DK2	55,9 snt	2,3 snt	41 %	56 %
EE	67,2 snt	2,7 snt	43 %	52 %
LV	65,1 snt	3,0 snt	39 %	56 %
LT	65,1 snt	3,0 snt	38 %	55 %
DE	46,0 snt	2,4 snt	37 %	48 %
NL	54,9 snt	2,5 snt	36 %	48 %
BE	62,6 snt	2,4 snt	35 %	50 %
FR	33,3 snt	2,2 snt	35 %	51 %
AT	40,2 snt	2,8 snt	30 %	56 %
PL	41,7 snt	2,6 snt	34 %	52 %

Senttiä kilowattitunnilta, pelkkä pörssihinta, lokakuu 2025 – syyskuu 2026. Vaihtelu tunnin sisällä on saman tunnin kalleimman ja halvimman vartin erotus. Viimeinen sarake on niiden päivien osuus, joina päivän halvin vartti osui muualle kuin halvimpaan kokonaiseen tuntiin.

Osuuko halvin vartti koskaan päivän kalleimpaan tuntiin?

Tuskin koskaan. Vuoden 365 päivän aikana näin kävi 21 alueella vain kahdesti, molemmilla kerroilla Pohjois-Norjassa (NO4) kevätaamuna, kun hinta laski jyrkästi saman tunnin aikana. Varttihinnat eivät karkaa käsistä: halpa aika on yhä halpaa ja kallis aika kallista.

Muutos on hienosäätöä. Alueesta riippuen halvin vartti osui muualle kuin halvimpaan tuntiin 34–56 prosentissa päivistä. Tunteja valitseva ohjaus osuu siis yhä oikeaan kohtaan päivää, mutta ei aina sen parhaaseen varttiin.

Paljonko varttiohjaus säästää perheen käyttöveden lämmityksessä?

Laskimme, mitä nelihenkisen perheen käyttöveden lämmitys maksaa 3 kW:n sähkövaraajalla. 3 kW on Suomessa tavallinen vastusteho 100–300 litran varaajissa. Perhe kuluttaa lämpimään veteen noin 12 kWh päivässä varaajan lämpöhäviöt mukaan lukien (noin 4 400 kWh vuodessa), joten varaaja lämmittää 4 tuntia päivässä. Mukana on vain käyttövesi, ei talon lämmitystä. Vertasimme neljää ohjaustapaa:

• Päivän 16 halvinta varttia, missä kohtaa päivää ne ovatkin.
• Päivän 4 halvinta kokonaista tuntia tuntikeskiarvon mukaan.
• Päivän halvin yhtenäinen 4 tunnin jakso varttien tarkkuudella, kun laitteen halutaan käyvän kerran päivässä.
• Kiinteä yöajastin kello 22–02. Näin varaaja lämpenee monessa suomalaisessa omakotitalossa, jossa yösähkörele kytkee sen päälle kello 22.

Alue	16 halvinta varttia	4 halvinta tuntia	Halvin yhtenäinen 4 h	Yöajastin klo 22	Hintaohjaus vs. ajastin	Vartit vs. tunnit
FI	116 €	121 €	122 €	203 €	88 € (43 %)	6 € (5 %)
SE1	92 €	98 €	98 €	139 €	46 € (33 %)	5 € (5 %)
SE2	94 €	99 €	99 €	141 €	47 € (34 %)	5 € (5 %)
SE3	150 €	155 €	155 €	264 €	114 € (43 %)	5 € (3 %)
SE4	169 €	174 €	174 €	347 €	178 € (51 %)	5 € (3 %)
NO1	296 €	299 €	300 €	421 €	125 € (30 %)	3 € (1 %)
NO2	290 €	293 €	294 €	449 €	159 € (35 %)	3 € (1 %)
NO3	237 €	241 €	243 €	303 €	66 € (22 %)	4 € (2 %)
NO4	74 €	77 €	79 €	112 €	38 € (34 %)	3 € (4 %)
NO5	328 €	330 €	332 €	406 €	77 € (19 %)	2 € (1 %)
DK1	209 €	214 €	212 €	482 €	274 € (57 %)	6 € (3 %)
DK2	213 €	219 €	217 €	475 €	262 € (55 %)	6 € (3 %)
EE	142 €	149 €	153 €	320 €	178 € (56 %)	8 € (5 %)
LV	178 €	186 €	188 €	428 €	250 € (59 %)	9 € (5 %)
LT	179 €	188 €	190 €	430 €	251 € (58 %)	9 € (5 %)
DE	187 €	194 €	191 €	502 €	315 € (63 %)	6 € (3 %)
NL	188 €	195 €	192 €	504 €	316 € (63 %)	7 € (4 %)
BE	197 €	205 €	202 €	496 €	300 € (60 %)	8 € (4 %)
FR	111 €	118 €	117 €	417 €	307 € (73 %)	7 € (6 %)
AT	252 €	264 €	260 €	560 €	308 € (55 %)	13 € (5 %)
PL	236 €	244 €	242 €	529 €	294 € (55 %)	8 € (3 %)

Käyttöveden lämmityksen hinta lokakuusta 2025 syyskuuhun 2026 pörssihinnalla, ilman arvonlisäveroa, siirtoa ja marginaalia. ”Hintaohjaus vs. ajastin” vertaa 16 halvinta varttia yöajastimeen. Prosentit ovat säästö suhteessa yöajastimen ja tuntiohjauksen hintaan.

Sama toistuu kaikilla alueilla. Hintaohjaus yöajastimen sijaan säästi pelkällä pörssihinnalla laskettuna 38–316 euroa vuodessa. Siitä vain 2–11 % eli 2–13 euroa tuli varttitarkkuudesta. Loput saa jo valitsemalla halvimmat kokonaiset tunnit.

Pitäisikö laitteen kytkeytyä vartin välein?

Yleensä ei. Päivän 16 halvinta varttia jakautui keskimäärin 2,7–4,6 erilliseen jaksoon, joten niitä tavoitteleva varaaja kytkeytyy päälle ja pois useita kertoja päivässä. Halvin yhtenäinen 4 tunnin jakso maksoi vain 3–12 euroa vuodessa enemmän. Se tuli suunnilleen yhtä edulliseksi kuin neljä halvinta kokonaista tuntia.

Kontaktorilla ohjattu vesivaraaja kestää hyvin muutaman kytkennän päivässä. Lämpöpumpun kompressoria tai muuta laitetta, jolla on vähimmäiskäyntiaika, ei kannata kytkeä vartin välein. Niille riittää yksi tai kaksi hyvin valittua jaksoa päivässä: ne tuovat lähes koko hyödyn ja säästävät laitetta.

Säästikö hintaohjaus enemmän tuntihintojen aikaan?

Euroissa ei, suhteessa Pohjoismaissa ja Baltiassa kyllä. Teimme saman laskelman viimeiselle tuntihintojen vuodelle, lokakuusta 2024 syyskuuhun 2025, niin että varaaja lämmitti päivän 4 halvimpana kokonaisena tuntina. Samaan yöajastimeen verrattuna hintaohjaus säästi silloin 8–248 euroa vuodessa ja ensimmäisenä varttivuonna 35–309 euroa, kun molempina vuosina valittiin kokonaisia tunteja. Euromääräinen säästö kasvoi 20 alueella 21:stä (vain Virossa se pieneni), koska hinnat nousivat. Suhteessa käyttöveden sähkön hintaan säästö kuitenkin pieneni kaikilla Pohjoismaiden ja Baltian alueilla: Suomessa se oli edellisenä vuonna 62 % ja tänä vuonna 40 %. Keski-Euroopassa osuus pysyi ennallaan tai kasvoi, esimerkiksi Saksassa 57 %:sta 61 %:iin ja Ranskassa 58 %:sta 72 %:iin.

Alue	Keskihinta 2024–25	Keskihinta 2025–26	Hintaohjaus vs. ajastin 2024–25	Hintaohjaus vs. ajastin 2025–26	Talven päivittäinen hintaero 2024–25	Talven päivittäinen hintaero 2025–26
FI	4,0 snt	5,6 snt	76 € (62 %)	82 € (40 %)	9,2 snt	8,0 snt
SE1	1,4 snt	4,0 snt	23 € (53 %)	41 € (30 %)	2,5 snt	4,3 snt
SE2	1,4 snt	4,0 snt	25 € (57 %)	42 € (30 %)	2,6 snt	4,4 snt
SE3	4,3 snt	6,7 snt	79 € (55 %)	109 € (41 %)	8,5 snt	7,7 snt
SE4	5,7 snt	8,2 snt	126 € (59 %)	173 € (50 %)	9,7 snt	9,3 snt
NO1	5,3 snt	9,5 snt	80 € (37 %)	122 € (29 %)	5,7 snt	5,0 snt
NO2	6,1 snt	9,8 snt	96 € (37 %)	156 € (35 %)	6,2 snt	4,8 snt
NO3	1,5 snt	7,3 snt	22 € (41 %)	62 € (20 %)	2,7 snt	4,0 snt
NO4	0,6 snt	3,1 snt	8 € (38 %)	35 € (31 %)	0,9 snt	4,1 snt
NO5	4,1 snt	9,4 snt	39 € (24 %)	75 € (19 %)	4,5 snt	4,0 snt
DK1	8,2 snt	10,1 snt	212 € (58 %)	268 € (56 %)	11,0 snt	8,5 snt
DK2	8,3 snt	10,3 snt	200 € (55 %)	256 € (54 %)	11,5 snt	10,2 snt
EE	8,0 snt	8,2 snt	194 € (62 %)	170 € (53 %)	16,6 snt	16,1 snt
LV	8,3 snt	9,8 snt	197 € (60 %)	242 € (56 %)	16,3 snt	16,4 snt
LT	8,3 snt	9,9 snt	198 € (61 %)	242 € (56 %)	16,3 snt	16,4 snt
DE	9,2 snt	10,4 snt	234 € (57 %)	309 € (61 %)	11,4 snt	9,2 snt
NL	9,1 snt	10,3 snt	248 € (60 %)	309 € (61 %)	11,7 snt	8,8 snt
BE	8,6 snt	10,1 snt	240 € (59 %)	292 € (59 %)	9,8 snt	8,0 snt
FR	6,7 snt	7,7 snt	196 € (58 %)	300 € (72 %)	9,1 snt	8,2 snt
AT	9,9 snt	12,0 snt	225 € (51 %)	296 € (53 %)	11,1 snt	9,2 snt
PL	10,3 snt	11,7 snt	215 € (50 %)	286 € (54 %)	12,3 snt	11,7 snt

Vuodet lasketaan lokakuusta syyskuuhun. Hintaohjaus valitsee tässä molempina vuosina 4 halvinta kokonaista tuntia, joten vartit eivät vaikuta lukuihin. Talven päivittäinen hintaero on päivän halvimman ja kalleimman tunnin keskimääräinen ero loka–maaliskuussa. Prosentti on säästö suhteessa yöajastimella lämmitetyn käyttöveden pörssihintaan. Senttiä kilowattitunnilta, pelkkä pörssihinta.

Vuodesta toiseen säästö pieneni alueesta riippuen enimmillään 23 euroa tai kasvoi enimmillään 103 euroa. Muutos on paljon suurempi kuin varttitarkkuuden tuoma 2–13 euroa. Hinnat olivat kaikilla alueilla edellisvuotta korkeammat, ja suurin osa lisäsäästöstä syntyi kesällä. Saksassa huhti–syyskuun säästö kasvoi 177 eurosta 256 euroon, kun aurinkosähkö painoi keskipäivän hinnat selvästi yöhintoja alemmas.

Viime talvi oli monin paikoin edellistä tasaisempi. Loka–maaliskuussa 2025–2026 päivän halvimman ja kalleimman tunnin ero oli keskimäärin 13 % pienempi kuin vuotta aiemmin Suomessa, 20 % pienempi Saksassa ja 25 % pienempi Alankomaissa. Talven säästö pieneni hieman Saksassa (52 €, edellisenä talvena 57 €) ja pysyi Suomessa ennallaan (35 €, edellisenä talvena 33 €). Ruotsin ja Norjan pohjoisilla hinta-alueilla kävi päinvastoin: niiden hinnat olivat talvella 2024–2025 lähes tasaiset ja vaihtelivat seuraavana talvena enemmän.

Paljonko pörssiohjaus oikeasti säästää?

• Pörssiohjaus kannattaa lähtökohtaisesti. Jo melko pienellä kuormalla, pelkällä käyttöveden lämmityksellä, säästö oli 38–316 euroa vuodessa (Suomessa 88 € eli 43 % käyttöveden sähkön pörssihinnasta) yöajastimeen verrattuna. Edellytyksenä on pörssisähkösopimus: kiinteähintaisella sopimuksella ohjaus ei säästä mitään.
• Pienillä kuormilla ei ole merkitystä, suurilla on. Astianpesukoneen tai muutaman lampun ajoittaminen säästää senttejä. Varaavassa sähkölämmityksessä säästö voi sen sijaan olla merkittävä. Arviomme mukaan talo, jonka lämmitys vie 15 000 kWh vuodessa, olisi Suomessa säästänyt noin 250 euroa vuodessa eli neljänneksen lämmityssähkön pörssihinnasta, jos varaaja olisi ladattu päivän halvimpina vartteina eikä kello 22 alkavalla yösähköllä. Jos lataus olisi yösiirron vuoksi pidetty kello 22–07 välillä, säästö olisi ollut noin 170 euroa. Suorassa sähkölämmityksessä merkitystä voi olla myös sillä, mitkä vartit valitaan; muissa kuormissa vartin valinta painaa vähemmän.
• Olennaisempaa on, että ohjauksen jakson pituuden voi valita. Kuorma määrää, kuinka pitkään laitteen kannattaa olla kerralla päällä. Esimerkiksi sähköauton lataus kannattaa ajastaa yhtenäiseksi jaksoksi, vaikkapa kahdeksi tunniksi, eikä pilkkoa sitä vartteihin. Pilkkomisella voittaa vain senttejä, mutta jokainen katko on riski, ettei auto jatka latausta. Käyttövedellä yhtenäinen 4 tunnin jakso maksoi vain 3–12 euroa vuodessa enemmän kuin hajautetut halvimmat vartit. Ohjaussovelluksen täytyy tukea tällaista asetusta.
• Varttitarkkuus on pieni lisä. Käyttövedelle se toi tuntiohjauksen päälle 2–13 euroa vuodessa eli 1–6 %, varaavalle lämmitykselle noin 30 euroa. Jos mittari mittaa kulutuksen vain tunneittain, tunnin kulutus jaetaan laskutuksessa tasan vartteihin, eikä varttiohjaus muuta laskua lainkaan.
• Kesä ratkaisee Keski-Euroopassa. Siellä suurin osa säästöstä syntyy huhti–syyskuussa, kun aurinkosähkö tekee keskipäivästä yötä halvemman: Saksassa 256 euroa koko vuoden 309 euron säästöstä, kun valitaan kokonaisia tunteja. Yöajastin ohittaa keskipäivän hintakuopan kokonaan. Suomessa puolivuotiskaudet ovat lähempänä toisiaan: kesällä 47 € ja talvella 35 €.
• Arvonlisävero ei muuta kuvaa. Kaikki luvut ovat pelkkää pörssihintaa. Arvonlisävero suurentaa erotuksia verokannan verran, Suomessa 25,5 %. Kiinteä siirtomaksu ja marginaali lisäävät jokaiseen vaihtoehtoon saman summan, joten ne eivät muuta säästöjä. Aikasidonnaisia siirtomaksuja, kuten yösiirtoa, ei ole laskettu mukaan. Ne ovat yleensä yöllä halvempia, mikä kaventaa yöajastimen ja hintaohjauksen eroa.

Menetelmä

• Hinnat: kunkin alueen pörssisähkön hinnat eli vuorokausimarkkinan varttihinnat (edellisenä vuonna tuntihinnat) ENTSO-E:n Transparency Platformilta. Kun ENTSO-E julkaisee samalle alueelle myös toisen huutokaupan hinnat (Saksa, Itävalta ja Tanska), käytimme yhteiseurooppalaisen vuorokausimarkkinan hintaa. Pelkkä pörssihinta: ei arvonlisäveroa, muita veroja, siirtomaksuja eikä myyjän marginaalia. Kaikki alueet euroina.
• Tarkistukset: jokaisen päivän keskihinta, alin ja ylin hinta täsmäsivät Nord Poolin julkaisemiin päivälukuihin kaikilla alueilla jokaisena vertailtuna päivänä. Viron, Suomen, Latvian ja Liettuan jokainen tunti- ja varttihinta täsmäsi lisäksi Nord Poolin hintoihin, jotka Viron kantaverkkoyhtiö Elering julkaisee, sekä omaan hintahistoriaamme niinä päivinä, jotka se kattaa. Kaikki vertailut täsmäsivät 0,01 €/MWh:n tarkkuudella.
• Ajanjakso: 1.10.2025–30.9.2026 kunkin alueen paikallista aikaa.
• Tunnin keskihinta: paikallisen tunnin neljän vartin keskiarvo. Kellojen siirtopäivinä tunteja on 23 tai 25.
• Käyttövesi: 3 kW:n varaaja, joka lämmittää 16 varttia (12 kWh) päivässä. Määrä vastaa nelihenkisen perheen kulutusta. Omakotitalossa kuluu vettä noin 111 litraa henkeä kohden vuorokaudessa, ja siitä 35–40 % on lämmintä (Motiva). Vesikuution lämmittäminen 50 astetta vaatii 58 kWh (Motiva). Neljälle hengelle tämä tekee 9–10 kWh päivässä, ja varaajan lämpöhäviöt lisäävät siihen 2–3 kWh.
• Varaava sähkölämmitys (arvio): talo, jonka lämmitys vie 15 000 kWh vuodessa, ja varaaja, jonka latausteho on 15 kW. Lämmitystarve on jaettu päiville Jyväskylän toteutuneiden vuorokauden keskilämpötilojen mukaan lämmitystarvelukumenetelmällä (Ilmatieteen laitos). Vertailukohtana on yösähkö, joka alkaa ladata kello 22. Taloille, joiden lämmitys vie 10 000–20 000 kWh, säästö oli 185–310 euroa vuodessa.
• Koko sähkölasku (Suomi): pörssihinta arvonlisäveroineen (25,5 %), sähkövero ja huoltovarmuusmaksu 2,253 snt/kWh + alv, siirtomaksu 4–6 snt/kWh ja myyjän marginaali 0,5 snt/kWh. Siirto, verot ja marginaali ovat jokaisessa vaihtoehdossa samat, joten ne pienentävät säästön osuutta mutta eivät euromäärää.
• Alueet: Pohjoismaiden ja Baltian maiden sekä Saksan, Alankomaiden, Belgian, Ranskan, Itävallan ja Puolan 21 hinta-aluetta, joilla kaikilla on varttihinnat. Etelä- ja Kaakkois-Eurooppa (Espanja, Italia, Tšekki ym.) ei ole mukana.

Ohjaus automaattisesti

Halvimpien hetkien seuraaminen ei vaadi vaivaa. Shelly-rele ja Market Control for Shelly -sovellus ohjaavat pörssihinnan mukaan vesivaraajaa, varaavaa tai suoraa sähkölämmitystä, sähköauton latausta ja muita kuormia. Jokaiselle laitteelle valitset, kuinka monta päivän halvinta jaksoa se on päällä ja kuinka pitkiä jaksot ovat: 15 tai 30 minuuttia tai 1, 2, 4, 6 tai 8 tuntia kerrallaan. Ohjaukseen voi lisätä myös hintarajan tai sääntöjä ulkolämpötilan mukaan.

Shelly-rele maksaa muutamia kymmeniä euroja, ja sovellus on ilmainen yhdelle Shelly-laitteelle. Premium-tilaus avaa rajattoman määrän laitteita. Shellyjen asennus on tuttua useimmille sähköasentajille. Vesivaraajan asennus on kuvattu tässä ohjeessa. Sähkötyöt kuuluvat sähköalan ammattilaiselle.